Vonkaaja

Rönsyilevästi totuutta kiertelevä kertomus oman säälittävän elämänsä sankarin edesottamuksista.

maanantaina, elokuuta 21, 2006

Hiljaisia toiveita

Minua on kohdannut kauhea onnettomuus! En kykene enää tuntemaan mitään - ainakaan naista kohtaan. Seksi nuken kanssa sujuu kuin rasvattu, mutta mielisairaan tyttöystäväni pystyn tyydyttämään vain nuolemalla. Mutta heti kun vain ajattelenkin häntä rullatuolissa - saatikka kokovartalokipsissä, alkaa veri virrata ruumiissani. Kuinka kiihottavaa olisikaan potkaista alta hänen kainalosauvansa, repiä vaatteet ja pakottaa hänet erittäin fyysiseen yhteyteen kanssani.
Entäpä seksi kehitysvammaisen kanssa? Se olisi jotain todella ihmeellistä ja kaikin puolin vapauttavaa. Eikä siinä mitään pahaa olisi. Pidänhän itseänikin monella tavoin mielisairaana.

Naapurissani asustava pakistanilainen uskonseurue teki kardinaalimunauksen: käskin seurueen naisjäsentä ryhtymään villiin seksiin kanssani, mutta he kielsivät sen ehdottomasti. Nainen kyllä oli silminnähden halukas, vaikka en hänen kasvojaan sen rätin takaa erottanutkaan. Olisin vain halunnut tietää, miltä muslimin pillu maistuu. Nyt aion virtsata salaa heidän ruoka-astioihinsa. Lisäksi sekoitin heidän Jambalayaansa purkillisen sikanautaa. Hähähä, mokomat ali-ihmiset. Me amerikkalaiset kusetamme niitä aivan kuten haluamme. Ne kirotut koirat!