Kylmä rinki

Noniin! Tuli sitten kokeiltua tuo toinenkin puoli tässä seksiasiassa... kunpa vain muistaisin jotakin. No, olin lupaillut eräälle säälittävälle alempaa ugrirotua edustavalle wannabe-taiteilijaystävälleni rahaa, kun saan loput viime työkeikkani ansioista. Tämä ääliö oli luottanut sanaani ja tuhlannut tilinsä luullessaan, että voi tukeutua minuun pahan päivän yllättäessä. Ehkä olisinkin lainannut, mutta olin jo onnistunut 3 päivässä ryystämään tuon viisisatasen ja viimeistään hänen spanielimainen, kerjäävä ilmeensä vei moiset altruistiset halut mielestäni...ja nostatti toisenlaisia haluja. Hän joutui jäämään luokseni yöksi bussirahan puutteessa, ja kun hän nukahti, aloin tehdä sanoinkuvaamattomia asioita hänen kanssaan. Hän oli sopivasti suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin amatsooninen tyttöystäväni, ja hänen vuotavat veriset peräpukamansa ikäänkuin toivat mieleeni naisen kuukautiset. Kuvittelinkin, että hän on tyttöystäväni - toisaalta ison naiseni kanssa ollessani olen fantasioinut sillä, että kyseessä onkin mies... Lisäksi nuo peränystyrät hieroivat märkää makarooniani kiihoittavasti työntyessäni hänen karvaiseen anukseensa. Tulinkin siihen tulokseen, että viinan ja tupakan surkastuttamalle elimelleni eivät naisten hahlot enää sovellu, neitseellinen miehen peräaukko olkoon juttuni tästä eteenpäin! Mutta homoksi on turha tulla haukkumaan, kyse on vain siitä, että tarpeeksi pientä pimppiä nykynaisilta tuskin löytyy, varsinkaan tässä teinihuorien loppuunjyystetyssä infernossa, jota myös nimellä Suomi kutsutaan.

Kuskaa paskaa

Alkaa vähitellen vituttamaan tuo suomilaisten meininki: tungettelevat seuraani kuin mitkäkin loiset. Eihän mulla ole tietysti mitään sitä vastaan että naiset pyrkivät osalliseksi rakkauden teoistani, mutta ei noita vähäjärkisiä tyyppejä oikein jaksaisi. Täytyy tunnustaa, etten ymmärrä niiden mongerruksesta sanaakaan. Mutta eipä niin että kiinnostaisikaan. Se yksikin ihmetyyppi ahdistelee alituiseen. Se jopa muutti naapuriini jokunen vuosi sitten, kunnes sitten lopulta sain sen häädettyä laitakaupungille. Sen kannattaisi hakeutua hoitoon, tai vaihtoehdoisesti hommata pistooli.
Sitten nämä vitun kuulapäät, dickheadit. Niitä riittää vitutukseen asti. Yksi kuvittelee olevansa joku hemmetin runoilija, ja toinen on todella häiriintynyt jätkä. Tekee paskaa musaa ja ylipäätään paskaa jälkeä. Ei minkäänlaisia taiteellisia lahjoja itseeni verrattuna. Se on myös aika väkivaltainen ja kärkäs haastamaan riitaa, mutta tuollaisen runkkarin pystyn niin halutessani hoitelemaan vasemmalla kädellä.
Kun lähitulevaisuudessa nostan kytkintä ja lähden lopullisesti kotimaahani kultaa vuolemaan, voin vihdoin haistattaa pitkät vitut noille luusereille. Kuskaa paskaa juntit!

Pieni vinkki

Olen erittäin lahjakas artisti. Kaikkihan sen tietävät, tai kaikkien ainakin tulisi se tiedostaa. Mutta vaikka ylivertaisuuteni on vailla vertailukohtaa, jotkut eivät osaa vieläkään kohdella minua arvoisellani tavalla. Mainittakoon esimerkkinä residenssini lähettyvillä kituliaasti kitkutteleva kulmakuppila. Paikan henkilökunta ei tunnu millään ymmärtävän kaltaiseni tunnetun kulttuuripersoonan läsnäolon merkitystä paikan imagolle. Nimittäin aina kun menen johonkin ravintolaan, tunnelma sähköistyy ja paikan meno (lue: myynti) kohoaa taivaisiin. Yleensä vedän mukanani paikalle myös monia muita kulttuuripersoonia, kuten runoilijoita, sarjakuvataiteilijoita tai yliopistointellektuelleja. Saatan toki joskus olla liikkeellä incognito, jolloin pyrin nauttimaan vain itseni lumoavasta seurasta.

Palatakseni säälittävän lähikuppilani valitsemaan linjaan, en voi todellakaan muuta kuin ihmetellä, mikseivät ne jo vihdoin ota onkeensa ja tule pyytelemään minua kunnia-asiakkaakseen. Voisin hyväsydämisyydessäni nimittäin harkita tuon vuotavan ruuhen pelastamista, enkä haluaisi korvaukseksi muuta kuin ilmaiset drinkit ja arvoiseni kohtelun... tai edes luvan tulla sisään.. niin ja epämääräisen lupauksen pillusta.. tai jotenkin sinne päin edes...

Täydellisyyttä hipoen

Runkata.. vetää tumppuun ... onanoida .. masturboida. Rakkaalla harrastuksellani on monta nimeä. Olen parista pienestä ongelmasta huolimatta aika hyvä tyyppi, sillä mielestäni osaan tarjota itse itselleni nautinnollisempia tyydytyksen hetkiä kuin naiset koskaan. Ainoa puutteeni oikeastaan on, etten pysty ottamaan itseltäni suihin. Olen kyllä kuullut että siihen pystyviä tyyppejä on olemassa. Ehkä ankara joogaaminen toisi tarvittavan vetreyden. Sen jälkeen olisin purrfect.. hmmm.. Olen vakaassa uskossa että maailmani on täydellinen vasta kun olen täysin omavarainen, eli ilman naista toimeentuleva. Ehkä jonain päivänä pystyn saattamaan itseni raskaaksi ja synnyttämään maailmaan täydellisen muotovalion, itseni kuvan, jumalankuvan?

Heavy fuel

Täytyy myöntää, että parina hetkenä on morkkis miltei iskenyt. Viikkojen ja kuukausien työn hedelmät valuivat muutamassa päivässä kurkustani alas. Sinänsähän se oli vain odotettavaa, sillä pitkällisen selvistelyn ja seksuaalisen pidättymisen jälkeen koneeni tarvitsi polttoainetta sekä öljyämistä.
Selvinpäinhän minua ei seksi kiinnostanut muhkean naiseni kanssa, huolimatta siitä että keskivertopulliaiselle hän edustaisi elämän huippuhoitoa. Olen itse niin monissa liemissä ja muissa eritteissä keitetty ja niissä myös läträten kieriskellyt, että intoni puhkeaa kukkaansa vain, jos kyseessä on intergalaktista tasoa oleva miss Universum ja pari muuta ulottuvuutta päälle. Tällainenkin nainen minulla oli kierroksessa, mutten tiedä mitä tapahtui: annoin hänelle ison summan euroja, odottaen, että häneltä heruu vastakaikua tällaisen epäitsekkyyden edessä. Kuitenkin joouduin odottelemaan ilmeistä suihinottoa yllättävän pitkään. Hermothan siinä tietysti meni ja ylempirotuinen vereni kuohahti, taisinpa myös kutsua häntä ansaitsemallaan nimellä kun noin julkeasti antoi minun odottaa. Yllätyksekseni hän närkästyi tästä, joten koetin antaa moiselle letukalle ympäri korvia avokämmenellä. En kuitenkaan ollut tarpeeksi nopea, sillä olin tulevia kiimakarkeloita ajatellen pohjustanut olotilaani naiskentelunektarilla jo melko runsaasti.
Jouduin sitten lähtemään tyhjin käsin omaan mansioniini, jossa naiseni jo odotteli. Mutta olin jo hänen koskettelujensa ulottumattomissa, torjutun unholassa. Seuraavana päivänä soitin miss Galacticalle ja yritin ruinata rahojani takaisin, enhän ollut saanut niille mitään vastinetta. Hän kuitenkin sanoi, ettei halua kuulla minusta enää ikinä. Siis ei mitään moraalia, kuten meillä uuden mantereen kansalaisilla. Mutta kostan tämän kaiken lopulta tälle hullujen hyväksikäyttäjänarttujen maalle.

Herkistymisen ristiaallokossa

Kun olen nyt ruoskinut raihnaista ruumistani jo toista vuorokautta, alan vihdoin ymmärtämään Jeesuksen aikoinaan kokemia tuntemuksia. Ihmisen kärsimyksen määrä vain on jollain tapaa monin verroin syvempi, sillä Jeesuksellahan oli tulevaisuus suurin piirtein tiedossa. Henkiinheräämisestä oli kai ollut jotain puhetta isukin kanssa ennen viimeisiä kärsimyksiä, tai jotenkin sinne päin.
Kun nyt katselen visvaisia lakanoitani, en voi kuin tihrustaa turhautumistani. Vaikka olen yrittänyt runkata siementäni loppuun tuntikaupalla, niin aina sitä vain tulee jokunen tippa lisää. Tosin nyt taitaa olla jo verta ja kustakin seassa. Yritän vielä järkätä siitoskykyni finaaliin, mutta ellei kohta ala hommat edistymään, on aika ottaa järeämmät systeemit käyttöön. Tarkoitan lähinnä pajavasaroita ja lihanuijia yms.

Ihmiselon synkkä pohja

Olen luomakunnan hylkiö. Saastainen kapitalismin synnyttämä, syöttämä ja turvottama mätäpaise. Porvareiden reikiä täyteen pistämä, tyhjiin valunut ja irvokkaan riistetty, tyhjä syntisäkki, pelkkä paska. Vaikka materia ei näyttele elämässäni pääosaa, on se tiiviissä yhteydessä arvostamiini asioihin; rakkauteen, lempeen ja todelliseen fyysilliseen hekumaan. Sillä raha käsissäni tarkoittaa kohdallani myös naisten seksuaalista kiinnostumista persoonastani. Konkreettisesti. Olen antanut vampyyreiden valuttaa vertani, imeä elämänhaluani ja minuuttani. Vastineeksi olen saanut vain hetken hurman, harhakuvan jostain pysyvämmästä ja rakentavammasta rakkauden täyttymisestä. Nyt en tahdo muuta kuin käpertyä tyhjään kuoreeni ja kuihtua suolapatsaaksi synkän tajuntani syövereihin. En aio enää antaa siementäni kenenkään haaskata. Ette pääse koskaan osalliseksi minusta!

Soidinmenoja odotellessa

Ooohh! Aaaahh! Vaikka ulkona on vielä pimeää ja pakkanen paukkuu kuin Ryssässä ikään, alan jo tunteä lähestyvän kevään merkit ruumiissani. Kaltaisteni alfaurosten elimistö alkaa jo pikkuhiljaa valmistautumaan kuumaan soidinkauteen. Elämän siemen sikiää munaskuissani täyttä häkää, pyrkien aina väliin purkautumaan valtoimenaan pitkin seiniä. Olen kuitenkin vakuutellut lapsenaluilleni että on parempi uida porskuttaa naisen tavarassa kuin vessanpöntössä.
Kaltaiseni kokenut siittäjä on muuten kova sana kiimaisten naaraiden keskuudessa. Nyt alankin vahvistamaan miehistä kestävyyttäni erilaisilla siedätysharjoitteilla.