Ihmiselon autuus ja autiuus
Ihmisiähän on kahdenlaisia: kuormanvetäjiä ja kuormasta syöjiä. Itse kuulun etuoikeutettuna jälkimmäiseen porukkaan. Onhan niin, ettei kaltaiseni herkän ja lahjakkaan taiteilijan kuuluisikaan liata käsiään tai vaivata päätään jonkun yhdentekevän työtehtävän parissa. Minulla on parempiakin keinoja kuluttaa aikaani.
Herättyäni lounasaikaan suuntaan välittömästi lähikauppaan noutamaan pakkauksen seurustelujuomaa. Samalla reissulla nykäisen pari terävää aamudrinkkiä baarissa. Tämän jälkeen suuntaan asunnolleni, jossa hieman siistin itseäni iltapäivän seurusteluhetkiä silmällä pitäen. Nautin eliksiiristä ja tupakasta nojatuolissani rennosti istuskellen. Pian ovelleni jo koputetaan. Tyttöystäväni saapuu ja aloitamme hänen kanssaan koko illan kestävät nuoleskelusessiot. Ainoan poikkeuksen päivärytmiini tekee kerran kuukaudessa täytettävä rahahakemus Kelalle. Sen täyttäminen vituttaa.
Olen melko varma että kuka tahansa työläinen vaihtaisi osia kanssani, mutta valitettavasti heillä ei ole minkään sortin lahjoja taiteilijaelämään.